eilen me saatiin kunniakirjat joissa sanotaan, etta lml kunnioittaen kiittaa tyopanostamme heidan tyonsa hyvaksi. se on kehyksissa ja kaikkea ja ihan setelipaperin nakoinen, eli aika hieno. saali vaan etta se painaa aika paljon, ja paino tulee olemaan ongelma matkatavaroiden kanssa.
lml:n kambodzan projektin maajohtaja iso-d (nimi muutettu) vei meidat eilen "jaahyvaislounaalle" pp:n hienoimpaan hotelliin. siella oli mainio buffet, me hannun kanssa hamstrattiin varsinkin leipaa kun se on taalla vahan huonoa. tulipa syotya paljon. paikalla oli myos hongkongilainen vaihtari, joka lahti jo eilen kotiin.
muutettuamme siita fancysta uudesta hotellista viela viikoksi takaisin golden gateen olimme niin piheja, etta otimme vaan yhden huoneen kun se oli tahankin asti on sujunut tappeluitta. tasta seurasi se, etta gg:n tuttu henkilokunta on nyt varma siita etta me on alettu seurustella ja ne kyylaa tietavaisen nakoisina aina kun mennaan ohi.
eilen vietettiin pertsan ja kilun hautajaisia. me toivotettiin niille hauskaa loppuelamaa u-putken tuolla puolen ja vedettiin ne alas vessasta.
tanaan on lahinna haahuiltu ympariinsa, kaytiin scuba nationissa kysymassa onko meidan sukellusvalmentaja jo loytanyt pari sukelluskurssilta otettua (huonoa) kuvaa, mutta ei ollut. sitten kaytiin (toivottavasti) viimeisen kerran isossa ostoskeskuksesa hakemassa puuttuvat tuliaisjutut ja syomassa ristikon muotoisia ranskalaisia (muistatko aiti, me syotiin niita palm beach mallissa joulukuussa 1997!). lounaalla kaytiin mahtavassa kolonialismin aikaisen talon puutarhaan perustetussa paikassa, jossa oli maukuva kissa ja lihava koira.
huomasin juuri etta kaikki ne vaatteet tai kengat jotka olen taalta hankkinut on ostettu eettisesti ja/tai luontoystavallisesti orientoituneista paikoista. paitsi yhdet khmer-kengat, mutta taidan jattaa ne tanne. voin nimittain kertoa, etta harva lansimainen nainen loytaisi itselleen kivoja vaatteita taalta. sen sijaan, etta ostaisi hyvia perusvaatteita ja pari erikoista, on jokaisessa vaatekappaleessa rimssua, ketjuja, glitteria, kuvioita, vaalennusta, vetoketjuja, taskuja...ja lista jatkuu.
sunnuntaina me tullaan kotiin, ja nyt on jo torstai. hurjaa. on ihanaa tulla, odotan kaikkien nakemista ja joulua ihan hurjasti, mutta se on toisaalta tosi rankkaa. ei vaan siksi, etta helsinki-vantaalla olen luultavasti aikaerosta ja koko paivan matkustamisesta sekaisin ja aivan kuolemanvasynyt, mutta myos siksi, etta en todellakaan osaa jasentaa kolmen kuukauden aikana oppimaani, kokemaani ja nakemaani viela. en ole valmis jakamaan kokemuksiani. pelkaan joutuvani ryopytykseen ja ja kysymystulvaan, johon en osaa vastata. kuvien kanssa sitten aikanaan voi olla helpompaa, mutta nyt... onneksi koulu alkaa vasta kahden viikon paasta, saa rauhassa viimeistella raportit ja sopeutua takaisin suomeen.
eli ettehan pety jos en osaakaan heti kertoa paallimmaisia tuntoja?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Joo-o, melkoista mielten yhtenevaisyytta. Mita se nyt on, homeopatiaa? :D
Hannu
Joo, ei petytä tietenkään, vaan odotellaan rauhassa niitä analyyttisempiä kuulumisia. Kunhan saadaan teidät kotiin!
Toivottavasti gourmet-kokemustasi ei himmennä se että Raision Myllyssä on nykyään yhdessä grillissä kanssa niitä ristikkopottuja, siis ainakin kolmesta paikasta maapalloa niitä nyt saa!
Papi
Kiitos, Eeeva.
Olet varmaan ollut kovilla potilaan hoitamisessa. Minun on ollut helppo nukkua, kun tiedän, että joku katsoo nuorimmaiseni perään. Siitä ei pääse mihinkään, että aikuisenakin on aina vain kuopus jua sellaisena pysyy.
Älä vaadi itseltäsi tässä vaiheessa muuta kuin selviämistä kunnialla oikeaan koneeseen.
Näkemiin!
Arja
Jos en huomenna muista pikkujouluhulinoissa kirjoittaa, niin sanonpa nyt, että turvallista kotimatkaa ja tervetuloa takaisin suomeen! toivottavasti nähdään heti kun mäkin hinaan podini täältä nietosten keskeltä ihmisten ilmoille. luin tässä pari viimeistä juttua putkeen ja kuulostat siltä, että susta on kehkeytynyt eettinen henkilö ja oot kasvattanu moraalisen selkärangan (ei sillä että olisit aina aiemmin ollut kauhea raager, tiedät mitä tarkoitan;))tosi nätisti teet kyllä kun jätät kaiken sinne orpokotiin (äläkä väitä ettet jättäisi vaikka rinkkatilaa olisi rajattomasti, tiedän että jättäisit silti). mä sen sijan nän vaan unta, että yritin pelastaa maailman ja adoptoin sata lasta kehitysmaista. ja arvaahan sen, ettei se uni hyvin päättynyt! mutta ihanaa kun oot terveenä ja lähdössä kotiin, ei ole helppoa joutua lukemaan lääkärikirjoja 8 tuntia päivässä ja tulla neuroottiseksi ystäviensä puolesta...
älkää riehuko koneessa ettei teitä jätetä matkalle!
-h
Lähetä kommentti